OA vádulij ulmui vuoigâdvuođáid kyeskee almossopâmuš já ton valjimiävtulâš pevdikirje

Vádulij ulmui vuoigâdvuođâin rahtum OA almossopâmuš já ton valjimiävtulâš pevdikirje šoddii Suomâst vuáimán 10.6.2016.

Almossopâmuš ulmen lii

  • tähidiđ vádulijd ulmuid olesmiärálávt já oovtviärdásávt puoh olmoošvuoigâdvuođâid já vuáđurijjâvuođâid
  • ovdediđ já suojâliđ taid vuoigâdvuođâid já rijjâvuođâid
  • ovdediđ vádulij ulmui olmoošáárvu kunnijâttem.

Almossopâmuš siskáldâs

Almossopâmušâst láá 50 artiklad. Čoođâčyeppee artiklah láá miärádâsah sopâmuš ulmeest

  • almolijn prinsiipijn já kenigâsvuođâin
  • täsiáárvust já oovtviärdásâšvuođâst
  • vádulijn nisonijn já paarnijn
  • tiäđulâšvuođâ lasseetmist
  • estâttesvuođâst já juksâmvuođâst
  • almossopâmuš tááhust tehálijn miäruštâlmijn.

Taid kalgeh väldiđ vuotân puoh artiklai tulkkuumist.

Eres almossopâmuš artiklah aneh sistees tärhibijd miärádâsâid almossopâmuš vaattâm aalmuglijn tooimâin sehe miärádâsâid aalmugijkoskâsii oovtâstpargoost, aalmuglii kocceemvuáháduvâst, almossopâmuš aalmugijkoskâsii kocceemvuáháduvâst já sopâmušpeelij čuákkimist.

Almossopâmuš mield vádulijd ulmuid kuleh toh, kiäin lii taggaar ruumâšlâš, jiegâlâš, fiätulâš teikâ aiccáid lohtâseijee váddu, mii vuáruvaikuttâsâst sierâlágán estuiguin puáhtá estiđ sii oles já pehtilis uásálistem ohtsâškoodán oovtviärdásávt iärásijguin.

Almossopâmuššáin lasettuvvoo tiäđulâšvuotâ vádulij ulmui vuoigâdvuođâin, mii pyereed sii máhđulâšvuođâid uásálistiđ ohtsâškodálii tooimân. Tiäđulâšvuođâ lasseetmáin vaikuttuvvoo munejurdui nubástus peht ovtâskâs ulmuu sajattâhân. Almossopâmuš lasseet meid vádulij ulmui tiäđulâšvuođâ jieijâs vuoigâdvuođâin.

Almossopâmuš tiädut vádulij ulmui já sii ovdâsteijee seervij kuáskulâžžân toohâm já uásálistem puoh sijjân kyeskee miärádâstohâmân. Almossopâmuš taha vádulii ulmui vuoigâdvuođâ eelliđ jiečânávt siärváduv uássin. Almospalvâlusah kalgeh leđe vádulii ulmuu juksámnáál. Táárbu mield meid ohtâgâsliih sierânâspalvâlusah kalgeh leđe finnimnáál.

Almossopâmušâst tiäduttuvvoo kuáhtulij nubástusâi tehálâšvuotâ vádulij ulmui vuoigâdvuođâi olášume tiet. Kuáhtulij nubástusâi kieldim lii olgoštem.

Almossopâmuš aalmuglâš olášuttem já čuávvum

Almossopâmuš olášuttem várás aalmuglâš ohtâvuođâpeellin tuáimih olgoašijministeriö já sosiaal- já tiervâsvuođâministeriö. Sosiaal- já tiervâsvuođâministeriö ohtâvuotân lii vuáđudum aalmuglâš koordinaatiovuáhádâh, vádulij ulmui vuoigâdvuođâi ráđádâllâmkodde. Ráđádâllâmkode pargon lii älkkeedittiđ sopâmušâi aalmuglii olášuttem staatâhaldâttuvâst.

Almossopâmuš uáivildem jiečânâs já jiešráđálii ráhtus pargoin huolâtteh ovdâskode riehtiäššialmai, Olmoošvuoigâdvuođâkuávdáš já ton olmoošvuoigâdvuođâairâskodde, main šadda aalmuglâš olmoošvuoigâdvuođâinstituutio. Ráhtus pargon lii ovdediđ, suojâliđ já čuávvuđ almossopâmuš olášuttem.

Almossopâmuš olášuttem koccoo aalmugijkoskâsávt tienuuvt, ete sopâmušpeelih toimâtteh raportijd merikoskâsávt vádulij ulmui vuoigâdvuođâi komitean. Vuossâmuš raapoort kalga rähtiđ kyevti ive keččin almossopâmuš vuáimánšoddâmist. Tast maŋa raportistem tábáhtuvá jyehi niäljád ive. Aalmuglâšohtsâškoddeest lii máhđulâšvuotâ toimâttiđ sii paldâlâsraapoort komitean. Komitea kieđâvuš raapoort já addel toos kyeskee juurdâpuátusijd já avžuuttâsâid. 

Taan kocceem tievâsmit valjimiävtulâš pevdikirje, mon peht ovtâskâs olmooš teikâ juávkku puáhtá toohâđ väidim vádulij ulmui vuoigâdvuođâi komitean suu kuáhtám almossopâmuššáin tubdâstum vuoigâdvuođâidis luávkkáámist. Valjimiävtulii pevdikirjeest meriduvvoo meid komitea algust tábáhtuvvee tuođâlij já systemaatlij luávkkámij tutkâmlattiimist.

 

Reivâ kieldáid: Vádulij ulmui uásálistem kieldâlii miärádâstohâmân