FI SV

Lainsäädäntö vammaisneuvostoista

Usein kysytyt kysymykset

 

HYVINVOINTIALUEIDEN VAMMAISNEUVOSTOT

Hyvinvointialueet ottavat vastuun sosiaali- ja terveyspalveluista, sekä pelastustoimesta 1.1.2023, jolloin myös aluehallinto ja hyvinvointialueen vaikuttamistoimielimet aloittavat toimintansa. Hyvinvointialueen vaikuttamistoimielimistä säädetään laissa hyvinvointialueesta. (Laki hyvinvointialueesta 611/2021, 32§)


Alla joitakin usein kysyttyjä kysymyksiä hyvinvointialueiden vammaisneuvostoista:

Missä laissa kerrotaan hyvinvointialueiden vammaisneuvostojen tehtävät, tarpeellisuus ja toimintaedellytykset?
Laki hyvinvointialueesta 611/2021 32§ ja lain perustelut hallituksen esityksestä (241/2020)

Kunnallani on jo vammaisneuvosto, mihin hyvinvointialueen vammaisneuvostoa tarvitaan?
On tärkeää, että vammaiset henkilöt osallistuvat ja vaikuttavat hyvinvointialueen päätöksentekoon. Neuvostolla tulee olla mahdollisuus vaikuttaa hyvinvointialueen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja arviointiin, niissä asioissa, jotka vaikuttavat vammaisten henkilöiden elämään ja palveluihin alueella. Koska monet vammaisten henkilöiden kannalta keskeiset palvelut siirtyvät hyvinvointialueille, oma vammaisneuvosto hyvinvointialueella on tarpeellinen. Myös YK:n vammaisyleissopimus edellyttää vammaisten ihmisten osallisuutta vammaisia ihmisiä koskevissa asioissa.

 

Kenet valitaan hyvinvointialueiden vammaisneuvostoihin ja millä perusteilla?
Hyvinvointialueen vammaisneuvostoon valitaan jokaisesta hyvinvointialueelle kuuluvasta kunnallisesta vammaisneuvostosta vähintään yksi edustaja. Kaikki neuvoston jäsenet eivät välttämättä tule ainoastaan kunnallisista vammaisneuvostoista, neuvostoon voi kuulua esimerkiksi hyvinvointialueen asiantuntijajäseniä. Hyvinvointialueen vammaisneuvostossa tulee kuitenkin olla edustettuna vammaiset henkilöt, heidän omaisensa ja järjestöt. Eri vammaryhmien tasapainoinen edustavuus on myös tärkeää huomioida. Sukupuolten tasa-arvon toteutumista neuvostoihin toivotaan, mutta neuvoston ei tarvitse noudattaa sukupuolikiintiöitä.

Mitkä ovat hyvinvointialueen vammaisneuvoston tehtävät?
Neuvostojen rooliin kuuluu esimerkiksi aloitteiden, lausuntojen ja kannanottojen tekeminen. Neuvostoilla tulee olla mahdollisuus osallistua hyvinvointikertomuksen laadintaan. Neuvostot voivat ottaa kantaa ja lausua myös oma-aloitteisesti sellaisista asioista, jotka neuvosto arvioi merkittäväksi vammaisten henkilöiden näkökulmasta.


Onko hyvinvointialueen vammaisneuvosto hyvinvointialueen toimielin?
Ei, vaikka nuoriso-, vanhus- ja vammaisneuvostoja kutsutaan vaikutustoimielimiksi, ne eivät ole laissa säädettyjä hyvinvointialueen toimielimiä. Niillä ei ole julkista valtaa, eikä niille voi siirtää toimivaltaa. Jäsenet eivät ole aluehallinnon luottamushenkilöitä, eivätkä toimi virkavastuulla.

Hyvinvointialueen tulisi huolehtia vammaisneuvoston toimintaedellytyksistä, mitä tämä tarkoittaa?
Toimintaedellytyksistä huolehtiminen voi tarkoittaan muun muassa sitä, että hyvinvointialue osoittaa kokoustilan, huolehtii kokousten järjestämisestä, vastaa kokouksista aiheutuneista kustannuksista ja antaa tarvittaessa apua kokousasioiden valmisteluun ja kokouksen sihteerin tehtäviin. Toimintaan täytyy varata riittävät määrärahat. Toimintaedellytyksiin kuuluu myös neuvoston toiminnan esteettömyys ja saavutettavuus, aluehallinnon on huolehdittava jäsenten tosiasiallisen osallisuuden toteutumisesta, sekä siitä, että neuvosto saa tietoa riittävästi ja oikea-aikaisesti.
 

Tuleeko hyvinvointialueen kustantaa kokousten kulut tai maksaa kokouspalkkioita?
Kokouspalkkioiden ja matkakulujen maksaminen ei ole lakisääteistä, mutta maksaminen on perusteltua  Aluehallitus voi esimerkiksi päättää, että vaikuttamistoimielimen jäsenten palkkioista ja muista korvauksista on soveltuvin osin voimassa, mitä hallintosäännössä määrätään lautakunnan jäsenten palkkioista ja korvauksista.

Onko myös hyvinvointialueiden vammaisneuvostolla toimintasäännöt?
Aluehallitus voi hyväksyä vammaisneuvoston toimintasäännön, jossa on lakisääteiset ja mahdolliset muut tehtävät:

    • jäsenten lukumäärä

    • toimikausi

    • kokousten koolle kutsuminen

    • puheenjohtajan valinta

    • sihteerin tehtävän hoitaminen

    • toimintasuunnitelma ja toimintakertomus

    • yhteistyö kuntatason vaikutustoimielimien kanssa.

 

 

 

KUNNALLISET VAMMAISNEUVOSTOT

 

Kunnille on tullut kuntalakiin (410/2015) perustuva velvollisuus perustaa vammaisneuvosto. Kuntalaki on tullut tältä osin voimaan 1.6.2017 (kuntalaki 410/2015)

Missä laissa kerrotaan kunnallisten vammaisneuvostojen tehtävistä, tarpeellisuudesta ja toimintaedellytyksistä?
Kuntalaissa 410/2015 28§ ja 29§, sekä perusteluissa hallituksen esityksessä (268/2014)


Mikä merkitys vammaisneuvostolla on kunnassa? 
Kunnan on perustettava vammaisneuvosto ja annettava sille mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan. Vaikuttamismahdollisuus on annettava vammaisten henkilöiden elämään kuuluvien asioiden kannalta, esimerkiksi osallisuus, elinympäristö ja liikkuminen.

Keitä voidaan valita vammaisneuvostoon?
Vammaisneuvostossa tulee olla edustettuina vammaiset henkilöt sekä heidän omaisensa ja järjestönsä, erilaisten vammaryhmien edustavuus on toivottavaa. Neuvostoissa ei tarvitse noudattaa sukupuolikiintiöitä. Neuvostossa olisi hyvä olla myös kunnan viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä vuoropuhelun varmistamiseksi.

Voiko vammaisneuvosto olla useamman kunnan yhteinen ja voiko vanhus- ja vammaisneuvoston yhdistää?
Kyllä, vammaisneuvosto voi olla useamman kunnan yhteinen. Myös vanhus- ja vammaisneuvostojen yhdistäminen on sallittua, mikäli kunnassa on vain vähän vammais- ja vanhusjärjestötoimintaa.

Mitkä ovat vammaisneuvoston tehtävät?
Vammaisneuvosto voi tehdä aloitteita, lausua tai ottaa kantaa asioihin ja toimiin jotka vaikuttavat kunnan tarjoamiin palveluihin ja vammaisten henkilöiden elinolosuhteisiin. Kunnan tulee toimittaa tietoa vammaisneuvostolle ajankohtaisista hankkeista. Neuvosto voi tehdä aloitteita, lausua ja ottaa kantaa kunnan toimintoihin myös oma-aloitteisesti.

Kuntani tulisi huolehtia neuvoston toimintaedellytyksistä, mutta mitä tämä todellisuudessa tarkoittaa?
Toimintaedellytyksistä huolehtiminen tarkoittaa muun muassa kokoustiloista ja muista kokousjärjestelyistä huolehtimista, ja tarvittaessa myös kunnan tulee avustaa kokousasioiden valmistelussa ja kokouksen sihteerin tehtävissä. Toimintaan on varattava riittävät määrärahat. Kuntalaissa korostetaan vammaisneuvostojen aktiivista roolia. Siinä myös edellytetään, että vammaisneuvosto saa tietoa hyvissä ajoin, jotta osallistaminen ja vaikuttaminen onnistuvat todellisuudessa.

Toimiiko vammaisneuvosto kuten lautakunta?
Ei, vammaisneuvostot eivät ole virallisia kunnan toimielimiä vaan kuulemis- ja vaikuttamiskanavia. Neuvostot eivät voi käyttää julkista valtaa, eikä sitä myöskään voi neuvostolta vaatia siirtämällä toimivaltaa neuvostolle.

Maksaako kuntani kokouksien kulut ja kokouspalkkiot jäsenille?
Toimintaedellytyksiin kuuluu huolehtia kokousten järjestämisestä. Kokouspalkkioiden maksaminen on perusteltua, mutta kunnan harkittavissa.

Miten saamme vammaisneuvostossa tietoa kunnan ajankohtaisesta päätöksenteosta?
Kunnalla on lain mukaan velvollisuus tiedottaa kunnan asukkaille, palveluiden käyttäjille, järjestöille, yhteisöille ja toimielimille toiminnastaan. Tietoa tulee antaa riittävästi kunnan palveluista, taloudesta ja valmistelussa olevista asioista. Kunnan tulee myös tiedottaa valmisteltavien asioiden suunnitelmista ja asioiden käsittelyn kulusta, päätöksistä ja päätöksen vaikutuksista. Kunnan on tiedotettava kanavista, joiden kautta valmisteluun voi osallistua ja vaikuttaa. Kunnan on huolehdittava viestinnässään, ettei salassa pidettäviä tietoja viedä yleiseen tietoverkkoon, ja huolehtia yksityisyyden suojan toteutumisesta. Viestinnän on oltava selkeää ja saavutettavassa muodossa.

 

Miten vammaisneuvosto asetetaan?
Vammaisneuvoston asettamistapa, jäsenten lukumäärä, kokoonpano ym. on kunnan päätettävissä. Kunnanhallitus voi hyväksyä vammaisneuvoston toimintasäännön, jossa on lakisääteiset ja muut mahdolliset tehtävät:

  • jäsenten lukumäärä

  • mitä tahoja jäsenet edustavat

  • toimikausi

  • kokousten koolle kutsuminen

  • puheenjohtajan valinta

  • sihteerin tehtävän hoitaminen

  • toimintasuunnitelman laatiminen

  • toimintakertomuksen antaminen.