YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista tuli Suomessa voimaan 10.6.2016.

Yhdistyneet kansakunnat eli YK on hyväksynyt vammaissopimuksen vuonna 2006.

Suomessa se tuli siis voimaan 10 vuotta myöhemmin.
Vammaissopimus täydentää muita YK:n sopimuksia, jotka koskevat ihmisoikeuksia.

Vammaissopimus korostaa sitä, että vammaisilla ihmisillä on samanlainen ihmisarvo kuin muilla ihmisillä.

Vammaissopimus takaa vammaisille henkilöille samat ihmisoikeudet ja perusvapaudet kuin muille. Vammaisia ihmisiä ei saa kohdella eri tavalla kuin muita ihmisiä.

Vammaissopimuksen perusteella näitä oikeuksia ja vapauksia myös edistetään ja suojellaan.

Kuka on vammainen henkilö?

Vammaissopimuksen mukaan vammainen on ihminen, jolla on

  • pitkäaikainen pysyvä vamma, esimerkiksi liikuntavamma
  • henkinen vamma
  • älyllinen vamma
  • aistivamma

Ihminen on vammainen, jos hänellä on vammansa takia sellaisia esteitä, että hän ei voi osallistua yhteiskunnan toimintaan muiden kanssa. Yleissopimuksen tarkoituksena on edistää toimia, joilla näitä osallistumisen esteitä poistetaan.

Yleissopimuksen sisältö

Vammaisten oikeuksien yleissopimuksessa on 50 artiklaa.

Artikloissa on lueteltu vammaisten ihmisten oikeudet. Niitä ovat esimerkiksi

  • oikeus elämään
  • oikeus osallistua tasavertaisesti yhteiskunnan toimintaan
  • oikeus kansalaisuuteen
  • oikeus itsenäiseen elämään, asumiseen ja liikkumiseen
  • oikeus sananvapauteen ja yksityisyyteen
  • oikeus perheeseen
  • oikeus koulutukseen
  • oikeus terveyspalveluihin ja kuntoutukseen
  • oikeus työhön ja sosiaaliturvaan
  • oikeus osallistua poliittiseen toimintaan.

Sopimus korostaa erityisesti syrjinnän kieltämistä ja vammaisten ihmisten oikeutta osallistua yhteiskunnan toimintaan tasavertaisesti muiden kanssa. Sopimus painottaa myös naisten ja lasten oikeuksia.

Sopimuksen artiklat sisältävät lisäksi määräyksiä siitä, mitä kansallisia toimenpiteitä sopimus edellyttää ja miten sopimuksen toteutumista valvotaan.

Tietoisuuden lisääminen

Vammaissopimuksen tarkoitus on lisätä tietoisuutta yhteiskunnassa vammaisten henkilöiden oikeuksista. Tämä parantaa vammaisten ihmisten mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan toimintaan.

Tietoisuuden lisääminen vaikuttaa asenteisiin yleisesti ja sitä kautta myös yksittäisten vammaisten ihmisten asemaan.

Vammaissopimus lisää myös vammaisten henkilöiden omaa tietoisuutta omista oikeuksistaan.

Osallistumisen lisääminen

Vammaissopimus pitää tärkeänä, että vammaisilla henkilöillä ja heitä edustavilla järjestöillä on oikeus osallistua heitä koskevaan päätöksentekoon.

Sopimus takaa, että vammaisella ihmisellä on oikeus elää itsenäisesti osana yhteisöä.

Myös yleisten palveluiden saavutettavuus korostuu. Kaikille tarkoitettujen palveluiden tulee olla vammaisen henkilön saavutettavissa.

Lisäksi vammaisen henkilön tulee saada tarvittaessa yksilöllisiä erityispalveluita.

Vammaissopimuksessa painotetaan myös kohtuullisia mukautuksia. Kohtuulliset mukautukset ovat toimia, jotka turvaavat vammaisen henkilön yhdenvertaisen kohtelun. Kohtuullisten mukautusten epääminen on syrjintää.

Yleissopimuksen täytäntöönpano ja seuranta

Sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen on perustettu vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta. Neuvottelukunnan tehtävänä on helpottaa sopimuksen kansallista täytäntöönpanoa valtionhallinnossa. Neuvottelukunta on perustettu entisen Valtakunnallisen vammaisneuvoston tilalle.

Vammaissopimuksen noudattamista edistävät ja seuraavat eduskunnan oikeusasiamies, Ihmisoikeuskeskus ja sen ihmisoikeusvaltuuskunta.

Sopimuksen noudattamista valvotaan myös kansainvälisesti. Valvova elin on vammaisten henkilöiden oikeuksien komitea, jolle Suomi toimittaa seurantaraportit säännöllisesti.

Valinnainen pöytäkirja

Valvontaa täydentää sopimuksen valinnainen pöytäkirja. Sen mukaan yksittäinen henkilö tai ryhmä voi tehdä valituksen vammaisten henkilöiden oikeuksien komitealle.

Valituksen voi tehdä, jos on kokenut, että jotakin yleissopimuksen kohtaa ei ole noudatettu.

Valinnaisessa pöytäkirjassa määrätään myös, miten komitea voi tutkia sopimuksen loukkauksia.

 

Lue vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunnasta VANEsta selkokielellä tästä.